Vieraskynä: Sami Laitinen & mistä kaikki alkoi
Moikka!
Tällä kertaa vieraskynän (tai näppäimistön) takaa löytyy helsinkiläinen seikkaileva valo- ja videokuvaaja, sekä luova tuottaja Sami Laitinen. Tähän alkuun haluan kertoa tiiviisti, miten minä päädyin valokuvauksen pariin.
Mistä kaikki alkoi
Itsellä valokuvausharrastus lähti liikkeelle 2000-luvun taitteessa, kun isäni näytti minulle, miten vanha valkovenäläinen Zenit-E kamera toimii.
Tämä M42 -runkoinen metallipalikka, joka ajaa myös hyvin vasaran virkaa, oli kulkeutunut perheeseemme tätini au pair ajoilta Sveitsistä.
Kiinnostuin heti kameran mekaniikasta ja millä tavalla se vangitsi kuvan filmille. Tästä innostuneena rupesin räpsimään kuvia perheemme filmipokkarilla ja samalla lukea 1970-luvulta peräisin olevaa John Hedgecoen Suurta valokuvauskirjaa (kirjahan on sinänsä pätevä nykypäivänäkin, tekniikka kehittyy mutta lainalaisuudet eivät muutu).
Ei kulunut kauaa, kun vanhempani kyllästyivät kehityttämään jatkuvasti filmiä, jolle oli tallentunut milloin mitäkin. Lopulta he hankkivat digipokkarin ja 256MB suuruisen muistikortin.
Enää filmi ei ollut rajoitteeni.
Valokuvaajaksi monen mutkan kautta
Pikakelaus yhdeksännelle luokalle, jolloin minun tuli päättää, mitä haluan lähteä opiskelemaan. Lukio oli pois laskuista, sillä en ollut ollenkaan teoreettinen vaan halusin tehdä jotain käsilläni.
En halunnut kuitenkaan lähteä opiskelemaan valokuvausta, sillä tällöin ajattelin, että jos se olisi minulle työtä, en enää nauttisi siitä vapaa-ajalla. Tämä siitä huolimatta, että olin todella kiinnostunut kuvaamisesta tässä vaiheessa. Päädyin lopulta opiskelemaan itselleni maalarin ammattitutkinnon ja lopulta alan töihin. Ne kuitenkin loppuivat lyhyeen selkävamman takia.
Kun mietin mille alalle aioin uudelleenkouluttautua 18-vuotiaana, pääni oli melko pyörällä. En tässäkään vaiheessa halunnut valokuvauksesta ammattia, vaan ajauduin opiskelemaan kaupallista alaa ja valmistuin kolme vuotta myöhemmin myyntitradenomiksi. Koulussa oli mukavaa ja käytännönläheisenä ihmisenä rupesin ymmärtämään enemmän teoreettisia asioita ja huomasin myös, että business kiinnosti.
Valmistujaislahjaksi itselle melko merkittävästä saavutuksesta, järjestin sooloreissun Pohjois-Amerikkaan, jossa vietin reilut kuukauden päivät reissaten New Yorkista aina Los Angelesiin saakka.
Ammattina valokuvaus
Neljän vuoden aikana työskennellessäni valo- ja videokuvaajana olen nähnyt ja kokenut paljon.
Mutta toisaalta, olen raapaissut vasta pintaa. On ollut mahtava nähdä oma ammatillinen kehitys niin kuvaamisen, kuin liiketoiminnan kannalta, mutta myös oma henkinen kasvu näiden neljän vuoden aikana.
Olen päässyt työskentelemään upeissa projekteissa mm. Porschen, Visit Ålandin ja Lapland Safariksen kanssa, tutustunut mahtaviin ihmisiin ja päässyt reissaamaan upeisiin paikkoihin.
Jokaisessa ammatissa on hetkiä ja päiviä, jolloin työnteko ei kiinnosta tai nappaa, niin tässäkin. Olen kuitenkin erittäin etuoikeutetussa asemassa, sillä siitä huolimatta, että valo/videokuvaajan työ yksityisyrittäjänä on erittäin kovaa työtä, en koe, että teen töitä.
Tämä sen takia, että tekisin tätä muutenkin.
Sami Instagramissa: @laitinensami
Samin nettisivut: samilaitinen.com
Tuolta reissulta palattuani sain hyväpalkkaisen työpaikan myyntipäällikkönä isosta firmasta. Vajaa kolmen kuukauden jälkeen koeajalla sain potkut.
Lähes siltä istumalta päätin, että lähden puolen vuoden päästä Australiaan, maahan, josta olin aina unelmoinut. Tulevasta reissusta motivoituneena etsin pikaisesti uusia töitä, jotta saisin kerättyä rahaa reissua varten.
Valokuvaus oli tässä vaiheessa tiivis osa elämääni, mutta en kokenut sen muuta kuin mukavana harrastuksena. Luulin että urani on muualla. Lopulta vietin Australiassa ja vähän muuallakin vajaan vuoden.
Palattuani kotiin, tipahdin ns. tyhjän päälle. Minulla ei ollut omaa kotia, ei työpaikkaa, ei mitään suunnitelmaa. Kesän pohdittua tulin siihen tulokseen, että haluan tehdä työkseni jotain, mistä aidosti pidän ja päädyin perustamaan toiminimen keväällä 2018.
Tällä matkalla ollaan edelleen.
Minun on tarkoitus tulla kirjoittamaan tänne palstalle useamminkin. Itseltä löytyy osaamista ja tietotaitoa niin yrityksen pyörittämisestä (valokuvaamisen ”ikävä” puoli, joka usein ehkä unohtuu taiteellisen vision lomassa), kalustovinkkejä, vinkkejä kuvaustekniikoihin, reissukertomuksia yms.
Haluankin kysyä teiltä lukijoilta, että mistä haluatte lukea? Kiinnostaako teitä syvemmin oma tarinani valokuvaajana, minkälaisia projekteja olen tehnyt vai vinkit yrityksen pyörittämiseen? Haluatteko mieluummin lukea blogia ja katsoa kuvia vai kenties nauttia videosisällöstä?
Kommentoi alle, mikä aihe sinua kiinnostaa eniten! :)
